Näin tunnistat ja hoidat vyöruusun – kannattaako rokote?

Vyöruusu on kivulias sairaus. Jotta kivusta ei tulisi pitkäaikaista kiusaa, kannattaa lähteä ajoissa lääkäriin. Rokote suojaa taudilta.

Vyöruusu tunnistetaan vyötäisille tulevasta rakkulaisesta ihottumasta, tosin ihottuma voi tulla muuallekin kehoon. Toisin kuin valtaosassa muissa ihosairauksissa, vyöruusussa ihottuma on toispuoleinen. Sitä ennakoi usein ihon kutina, kirvely ja arkuus.

Lue myös: 6 vinkkiä atooppisen ihon hoitoon

Vyöruusun oireina pahoinvointi ja lämmönnousu

Joskus iho voi olla niin herkkä, että vähänkin tiukempi vaate tai jopa lakanan kosketus voivat tuntua ikäviltä. Tauti voi kertoa tulostaan myös flunssan kaltaisilla oireilla, kuten pahoinvoinnilla ja lämmönnousulla.

Vyöruusu on Varicella zoster -viruksen aiheuttama hermo- ja ihotulehdus. Virus aiheuttaa ihmiselle ensin vesirokon ja jää lepäämään hermosolmukkeisiin. Se voi aktivoitua vuosikymmenten jälkeen, vaeltaa hermoa pitkin iholle ja aiheuttaa kivuliaan tulehduksen.

Lue myös: Anna kyytiä flunssapöpöille

Alle viisikymppisellä vyöruusu on harvinainen sairaus, mutta 80-vuotiaista joka toinen on sairastanut vyöruusun. Syy tähän lienee immuunijärjestelmän heikkenemisessä.

Vyöruusun voi sairastaa useita kertoja, mutta useimmiten kerta jää ainoaksi.

Vyöruusu iskee

Näytä vyöruusua lääkärille viipymättä

Osalle sairastuneista vyöruusuun liittyvä sähköiskumainen hermokipu pitkittyy, eli heille tulee niin sanottu postherpeettinen neuralgia. Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä näin tapahtuu. Useimmiten pitkittynyt kipu kiusaa joitain kuukausia, mutta iäkkäällä ihmisellä siitä voi tulla vuosien vaiva.

Vyöruusua voidaan hoitaa viruslääkkeillä, eli asikloviirillä, valasikloviirillä tai famsikloviirillä. Hoito tulisi aloittaa heti oireiden ilmaannuttua – mielellään jo ennakoivien oireiden aikana.
Varhain aloitettu hoito voi lyhentää sairauden kestoa ja ehkäistä postherpeettistä neuralgiaa. Paitsi iäkkäiden ihmisten, myös kortisonia ja muita elimistön immuunijärjestelmää heikentäviä lääkkeitä käyttävien henkilöiden kannattaa hakea viruslääkitys.

Lue myös: Uni torjuu sairauksia – nuku vähintään 7 tuntia yössä

Onko vyöruusu vaarallinen?

Kasvojen alueella oleva vyöruusu voi levitä silmien seudulle, jolloin se voi aiheuttaa sarveiskalvoon näköä haittaavia muutoksia. Jos epäilee kasvojen ihottumaa vyöruusuksi, pitää lähteä lääkäriin. Mikäli kyseessä on vyöruusu, lääkäri ohjaa potilaan silmälääkärille. Vyöruusuun voi myös liittyä vakava yleisinfektio, aivokalvotulehdus tai enkefaliitti eli aivotulehdus.

Lue myös: Liittyykö piilolinssien käyttöön riskiä – älä tee näitä yleisiä virheitä

Vyöruusun ihottumarakkulat sisältävät viruspitoista nestettä. Kun rakkulat rikkoutuvat, virus pääsee leviämään ihmisestä toiseen ja tartuttaa heihin vesirokon. Vesirokon saa vain, ellei ole sairastanut sitä aiemmin tai suojautunut siltä rokotteella. Ihan pienellä lapsella ja myös aikuisella vesirokko on vakava sairaus. Sikiölle vesirokkovirus voi aiheuttaa vauriota.

Rakkulat nousevat iholle noin viikossa ensioireista. Ne samentuvat ja rupeutuvat muutamassa päivässä. Kuivuneet rakkulat eivät levitä virusta.

Vyöruusun hoito

Rakkuloille kannattaa levittää antibakteerista voidetta. Sen tarkoituksena on ehkäistä bakteerien pesiytyminen iholle ja mahdollinen ihon tulehtuminen. Rakkuloita voi kuivatella sinkkipastalla. Ne voi suojata apteekista saatavalla hydrokolloidisiteellä, jolloin virus ei pääse leviämään niistä erittyvän nesteen mukana. Tavallisen laastarin antama suoja ei tahdo riittää, ja se peittää liian tiukasti.

Ihon kipua voi lievittää ilman reseptiä saatavilla tulehduskipulääkkeillä.

Lue myös: Onko kipulääke haitaksi sydämelle?

Kun rakkulat kuivuvat, ihoa kutittaa. Ihon puhtaanapito suihkuttelulla pari kertaa päivässä lievittää kutinaa ja ehkäisee osaltaan ihotulehduksia. Rakkuloista voi jäädä iholle arpia.

Mikä auttaa hermosärkyyn?

Jos rakkulavaiheessa hermosärky on hyvin voimakasta, särky todennäköisemmin pitkittyy. Tällöin tulehduskipulääkkeet eivät ainoina riitä, vaan lisäksi tarvitaan neuropaattiseen kipuun vaikuttavia lääkkeitä kuten tiettyjä epilepsialääkkeitä ja keskivahvoja tai vahvoja opioideja.

Altistaako vyöruusu muille ruusutaudeille?

Vyöruusu, ruusu eli erysipelas ja ruusufinni eli rosacea ovat erillisiä, toisistaan riippumattomia sairauksia, vaikka ne puhekielessä voivat joskus sekoittuakin.

Ruusu on ihonalainen bakteeritulehdus, ja se tulee tyypillisesti alaraajaan. Sen aiheuttaja streptokokkibakteeri pääsee elimistöön ihorikon kautta. Jalka turpoaa ja sairastuneella on yleensä kova kuume.

Ruusufinni on tulehduksellinen ihon karvatuppitalirauhasen sairaus, joka tulee varsinkin nenään, otsaan, poskiin ja leukaan. Ruusufinniin kuuluvat yleinen punoitus, pysyvästi laajentuneet verisuonet ja finnit. Oireena voi olla kutina tai kirvely.

Lue myös: Eroon couperosasta ja ruusufinnistä – uutuushoito testissä

Kenen kannattaa ottaa vyöruusurokote?

Vyöruusurokote on tarkoitettu yli 50-vuotiaille, ja sitä suositellaan yli 60-vuotiaille. Sen ottamista ei kannata lykätä liikaa, sillä sen teho on huomattavasti parempi 60- kuin 80-vuotiailla.
Vyöruusurokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, eli se vaatii lääkärin reseptin ja 187 euron hintainen rokote pitää maksaa itse. Markkinoilla on tällä hetkellä yksi ainoa vyöruusurokote, mutta toista odotellaan.

Asiantuntijana iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Håkan Granlund Terveystalosta.

Artikkeli on julkaistu Kotilieden numerossa 13/18.

 

Keskustelu

oli paljon tietoa ruusutaudista minulla ollut jo noin vuoden verran jaloissa punoittavia kohtia ja nyt tullut päähänkin rupia kävin paimion terveyskeskus lääkärissä puolivuotta sitten siellä oli joku ulkolainen naislääkäri joka ei ymmärtänyt suomea kunnolla käski tulla uudestaan ei vaivautunut edes katsomaan päähän eikä jalkoihin eikä määrännyt mitään hoitoa .olen syönyt poulivuotta ipumax tulehduskipulääkkitä

Kommentoi juttua: Näin tunnistat ja hoidat vyöruusun – kannattaako rokote?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X