Tuulivoimaa

Ahdistaako ilmastonmuutos? Listasimme 26 hyvää uutista ilmastonmuutoksen torjunnasta

Kun ilmastoahdistus iskee, kannattaa muistaa, että yksilöllä on monia mahdollisuuksia toimia. Ilmastonmuutoksen torjunnassa tapahtuu koko ajan myönteistä kehitystä. Ilmassa on siis toivoa!

Aurinko- ja tuulienergia yleistyy ja on edullista x 6

  1. ”Puhtaan sähkön investoinnit kasvavat maailmalla nopeasti. Myös Suomessa aurinkosähkön ja tuulisähkön käyttö kasvaa samalla, kun hinta putoaa. Eli uusi puhdas energia on kuluttajien ulottuvilla ja siihen on varaa.”
    -Teknillisen fysiikan professori Peter Lund
  2. Kiinteistöjen aurinkosähköjärjestelmien hinnat ovat laskeneet roimasti: maasta riippuen 42–64 prosenttia vuosien 2008–2014 aikana. Ennusteen mukaan aurinkoenergian hinta putoaa vielä entisestään, peräti 40 prosenttia nykyisestä vuoteen 2020 mennessä.
    Finsolar.net & newenergyupdate.com
  3. Aurinkosähkön tuotantokapasiteetti 2,5-kertaistui Suomessa vuoden aikana! Energiaviraston mukaan Suomen verkkoon kytketty aurinkosähkökapasiteetti oli vuonna 2017 noin 70 MW ja vuonna 2016 noin 27 MW. Vuonna 2017 uusiutuvien energialähteiden käyttö jatkoi kasvuaan ja niiden osuus nousi ennätykselliseen 36 prosenttiin energian kokonaiskulutuksesta.
    – Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus.
  4. Espanja sulkee hiilikaivoksensa ja panostaa tuuleen. ”Tämä sopimus on tärkeä esimerkki: kokonaisia tuotannon sektoreita on mahdollista sulkea valtion toimin. Vastaavia diilejä tehdään lähivuosina monissa maissa.”
    – Tulevaisuudentutkija Aleksi Neuvonen, Demos Helsinki.
  5. ”Suomessa on herännyt keskustelua pienten ydinreaktorien käyttämisestä kaukolämmön tuotannon päästöjen vähentämiseen. Niiden avulla saisimme korvattua ilmakehää saastuttavia polttoaineita laajassa mittakaavassa lämmöntuotannossa.
    – Rauli Partanen, tietokirjailija, analyytikko ja energia-alan yrittäjä. Partasen ja Aki Suokon teos Energian aika. Avain talouskasvuun, hyvinvointiin ja ilmastonmuutokseen sai vuoden 2018 tiedekirjapalkinnon.
  6. ”Suomen kaupallinen tuulivoimapotentiaali on noussut alle kymmenessä vuodessa viisinkertaisesti ja on lähes yhtä suuri kuin Suomen sähkönkulutus. Ajattelu, että tuulella tuotettua sähköä voidaan kausittain käyttää lämmittämiseen joko suoraan tai vielä lämpöpumpulla tehostaen, on jo yleistynyt Suomessa.”
    – Aki Suokko, FT, DI energiatekniikan lehtori.

Luotijuna Kiinassa

Liikenne muuttuu kestäväksi x 5

  1. Lentäminen ei ole aina tarpeen. ”Nykyisin yrityksissä mietitään lentomatkojen tarpeellisuutta. Kansainvälisiä kokouksia voi hoitaa myös internetin välityksellä. Lentäminen ei ole enää statussymboli samalla lailla kuin ennen. Päinvastoin, se voi nolostuttaa.”
    – Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen, What’s Next Consulting.
  2. Sähkö- ja hybridiautot yleistyvät. Vuonna 2010 Suomen maanteillä ajeli 23 täyssähköautoa, nolla ladattavaa hybridiautoa ja 3 200 muuta hybridiautoa. Vuonna 2017 luvut olivat 1 449, 5 729 ja huikeat 28 519.
    – Trafi
  3. Nuoret kaupunkilaiset eivät hanki enää automaattisesti ajokorttia. Helsingissä ajokortti on vain 78 prosentilla 18–34-vuotiaista, kun 35–54-vuotiaista luku on 87 prosenttia.
    – The Sunday Times. & Liikennevirasto.
  4. Autonvalmistajat ovat siirtymässä sähköautomalleihin. Volvon kaikki uudet automallit vuodesta 2019 lähtien ovat joko täyssähkö- tai hybridiautoja. Porsche ilmoitti puolet myynnistään olevan sähköautoja vuoteen 2025 mennessä. Statusta ei enää tuo iso polttomoottoriauto vaan ilmastoeettinen sähköauto?
  5. Vanha keksintö säästää energiaa! Norsepowerin kehittämä roottoripurje on kokeilussa. Vuonna 2018 Norsepowerin roottoripurjeet on asennettu Maersk Tankersin LR2 –tuotetankkeriin ja myös Viking Gracelle. ”Testitulosten perusteella järjestelmämme mahdollistaa isossa mittakaavassa jopa 20 prosentin keskisäästöt polttoaineen kulutuksessa.”, Norsepowerin toimitusjohtaja Tuomas Riski kommentoi Tekniikka&Taloudelle.

Lue myös: Lisää ydinvoimaa, autokanta uusiksi, ei maahanmuutolle – näin puolueet torjuisivat ilmastonmuutosta.

Metsä

Kiina, Intia ja Indonesia ovat panostaneet ilmastonsuojeluun x 3

  1. Keskiluokkaistuvan Kiinan kansallisen tason ilmastopäästöt ovat mittavat, mutta maa on myös toiminut määrätietoisesti päästöjen pienentämiseksi. Pariisin ilmastosopimuksessa Kiina sitoutui vähentämään fossiilisia päästöjään niin, että ne lähtevät laskuun viimeistään vuoden 2030 jälkeen. Huippu on kenties jo saavutettu. Ilmastoasioihin perehtynyt ekonomisti Nicholas Stern on mukana tieteellisessä katsauksessa, jonka mukaan Kiinan talouden energiaintensiivisyys on laskenut yli 45 prosenttia vuodesta 2005. Kivihiilen kulutus kääntyi maassa laskuun jo vuonna 2013.
    – Nicholas Stern, Jiankun He, Jiaqi Lu, David King, Tianle Liu, and Tong Wu—”China’s Peaking Emissions and the Future of Global Climate Policy“, The Brookings Institution. Asiantuntijana: Aleksi Neuvonen, Demos Helsinki.
  2. Intia on ensimmäisenä maana maailmassa hyväksynyt peltometsäviljelypolitiikan, joka rohkaisee viljelijöitä istuttamaan suureksi kasvatettavia ruokaa tuottavia puita pelto- ja laidunmaille. Puiden ja soiden hiilensidonnalla on valtava merkitys.
    – Risto Isomäki, tietokirjailija. Katso esim. 34 tapa estää maapallon ylikuumeneminen.
  3. Indonesia on havahtunut soiden suojeluun. ”Maan hallitus on alkanut ottaa paksuturpeisten soiden eli niin sanottujen suosademetsien suojelun vakavasti ja pyrkii estämään vielä jäljellä olevien alueiden ojittamisen. Samalla se suunnittelee laajaa ojitettujen suosademetsien kunnostus- ja uudelleenistutusohjelmaa. Indonesian hiilipäästöt ovat maailman kolmanneksi suurimmat, ja ne tulevat pääosin soiden ja sademetsien hävittämisestä.”
    – Risto Isomäki, tietokirjailija.

    Kenialaistytöt koulussa.

Väestönkasvu todennäköisesti taittuu x 2

  1. Keskimääräinen lapsiluku naista kohti globaalisti oli 1965 viisi ja 2017 2,5. Tyttöjen koulutus vähentää köyhyyttä ja väestönkasvua, mikä taas hillitsee ilmastonmuutosta. Vuonna 1970 65 prosenttia maailman tytöistä pääsi kouluun. 2015 luku oli 90 prosenttia. Lähde: UNESCO, Hans Rosling: Faktojen maailma.
  2. Jos äärimmäinen köyhyys jatkaa vähenemistään ja seksivalistus ja ehkäisy leviävät, maailman väkiluku kasvaa enää vain välivaiheen ajan. Sillä vaikka kuolleisuus pienenee ja elinajanodote kasvaa, niin myös syntyvyys pienenee. ”Vuodesta 2060 lähtien jokainen 2 miljardin ihmisen sukupolvi korvautuu toisella 2 miljardin ihmisen sukupolvella. Nopea kasvu pysähtyy.”  Lähde: Hans Rosling: Faktojen maailma.

Lue myös: Miksi teemme niin vähän ilmastonmuutoksen torjumiseksi? Katso, miten voit helposti vähentää omia päästöjäsi.

Sijoittajia vetäytyy saastuttavista yhtiöistä x 3

  1. Eläkerahastot vetäytyvät öljy-, hiili- ja kaasuyhtiöistä. Esimerkiksi New Yorkin kaupunki on vetänyt 5 miljardin dollarin arvosta eläkerahoja fossiilista energiaa tuottavista yhtiöistä.
    – Tulevaisuudentutkija Aleksi Neuvonen, Demos Helsinki.
  2. Kansainväliset pääomasijoittajat sijoittivat aurinkoenergiaan vuonna 2017 30 prosenttia aiempaa enemmän, yhteensä 1,6 miljardia dollaria. Moni suuri sijoituskohde sijaitsee Intiassa.
    -Newenergyupdate.com
  3. ”Tutkimustieto osoittaa, että vastuullisuusperiaatteiden mukaan tehdyt sijoitukset tuottavat jopa hieman paremmin kuin tavalliset sijoitukset.”
    – Viisi virhekäsitystä vastuullisesta sijoittamisesta, Heidi Hammersten, Aalto PRO.aurinkopaneelit

Kaupungit näyttävät mallia

  1. Suuri joukko merkittäviä kaupunkeja, kuten New York, Lontoo, Berliini, Kööpenhamina ja Tukholma sekä Suomessa Turku (tavoite 2029), Espoo (2030) ja Helsinki (2035) asettanut tavoitteekseen saavuttaa hiilineutraalius. ”Hiilineutraaliudesta on tullut keskeinen kaupunkien suunnittelua ohjaava tavoite ja periaate.”
    – Tulevaisuudentutkija Aleksi Neuvonen, Demos Helsinki.Lämmin punajuurisalaatti ja vuohenjuustoa

Sekasyöjillekin maistuvat kasvisruoat x 5

  1. ”Ihmisten ruokailutottumuksissa on tapahtumassa isoin muutos sitten maanviljelyn synnyn. Tällä hetkellä puolet mannerten jäättömästä pinta-alasta on laidunmaata tai rehua tuottavaa peltoa. Jos osa eläintuotantoa palvelevasta maasta muutetaan hiilivarastometsiksi ja biopolttoaineita tuottaviksi metsiksi, koko hiilidioksidiongelma olisi periaatteessa helppo ratkaista tällä tavalla.”
    – Risto Isomäki, tietokirjailija.
  2. Kasvisproteiinien myynti on kasvanut huimasti! SOK puhuu kaksinkertaistumisesta kahdessa vuodessa ja jatkuvasta kasvusta, Kesko useiden satojen prosenttien kasvusta. Samalla kasviperäisten maitoa korvaavien ruokajuomien suosio on räjähtänyt, ja valikoimat ovat kasvaneet. SOK:ssa menekki on kasvanut kahdessa vuodessa yli 70 prosenttia. Lidlissä vuoden 2017 aikana erilaisten kasviproteiinien myynti on tuplaantunut. Kysyntä on suurinta Etelä-Suomessa.
  3. ”Ruokaloihin ja ravintoloihin on tullut kasvisruokavaihtoehto.”
    – Terveyssosiologian professori Piia Jallinoja.
  4. Uuden sukupolven ruokamuistoja. ”Liharuoilla on vahva rooli suomalaisten ruokamuistoissa. Nuorille kasvisvaihtoehdot ovat normaalimpi asia kuin aiemmille sukupolville. Ruokamuistot muuttuvat, ja ajatus, että lihaa pitäisi olla joka päivä väistyy.”
    – Terveyssosiologian professori Piia Jallinoja.
  5. ”Ihmisten kulutuskäyttäytyminen on muuttunut valveutuneemmaksi. Yhä useampi miettii valintojaan myös ekologiselta kannalta. Tämä pakottaa yritykset miettimään tuotteidensa hiilijalanjälkeä ja kierrätettävyyttä.”
    – Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen.

Lue myös: Nyhtökaura ja quorn sopivat arkiruokiin. Katso 6 maukasta ohjetta! 

Uskonnolliset johtajat vetoavat ihmisiin

  1. Kaikki suuret uskonnot ovat julistaneet ilmasto-ohjelmansa ja tavoitteensa. Kristityistä Kirkkojen maailmanneuvosto, anglikaanien Lambeth-konferenssi ja Luterilainen maailmanliitto on liittyneet YK:n ilmastotavoitteisiin. Paavi Franciscuksen Laudato Si -kiertokirje (2015) kehottaa katolisia olemaan osa ekokriisin ratkaisua. Myös arvovaltaiset rabbit korostavat juutalaisten uskovien vastuuta taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Hindut ja buddhalaiset julkaisivat ilmastonsuojelua vaativat kannanotot 2015. Islamin johtajien julistus kutsuu 1,6 miljardia uskovaa suojelemaan ilmastoa. Uskontojen merkitys Euroopan ulkopuolella kasvaa jatkuvasti, ja vakaumukselliset ihmiset pyrkivät toimimaan oikeaksi katsomallaan tavalla.
    – Mikko Heikka: Uskonnot kohtaavat (Gaudeamus).

Lue myös: Haluatko eroon muovista? 7 vinkkiä muovijätteen vähentämiseen

 Lue lisää aiheesta Kotiliedestä 27/2018. Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla tai hanki digilehden lukuoikeus täältä!

Avainsanat

Keskustelu

Miksi olemattomasta muutoksesta koitetaan tehdä tällainen uskonnollinen kultti?
Pieni ilmaston viileneminen lämpimältä -30 luvulta ei ole haitannut ketään, eikä mitään, mutta nyt sitä koitetaan lietsoa joksikin kamalaksi voimaksi, jota vastaan pitää taistella. Ja taisteluun riittää, kun annat rahasi jollekin.

Kummallisinta on hiilidioksidin demonisointi, ja tuon elämää ylläpitävän kaasun nimeäminen päästöksi, vaikka juuri hiilidioksidin lisääminen ilmakehään saisi koko biosfäärin voimaan paremmin ja kukoistamaan. Lämpötilan kannalta hiilidioksidilla ei ole käytännön kannalta mitään vaikutusta. Sitä ei pystytä edes mitenkään mittaamaan.

Kommentoi juttua: Ahdistaako ilmastonmuutos? Listasimme 26 hyvää uutista ilmastonmuutoksen torjunnasta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X