Kodinhoito

Hyötyisitkö sinä ilmalämpöpumpusta, entä mitä sellainen maksaa? Tämän jutun haluat lukea ennen mahdollista hankintaa

Ilmalämpöpumppuja on asennettu koteihin ja mökeille jo pitkään, ja energiansäästössä ne ovat osoittautuneet verrattomiksi. Myös käyttö kodin viilennykseen on viime vuosina lisääntynyt.

Ilmalämpöpumppu maksaa 1 500–2 500 euroa, josta asennuksen osuus voi olla 400–700 euroa. Pumppuja saavat asentaa vain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) hyväksymät yritykset, ja asennuksesta voi saada kotitalousvähennystä.

Mikä on SCOP?

Laitteen energiatehokkuusluokka ilmoitetaan energiamerkillä samaan tapaan kuin jääkaapeissa. Lämmittämisen kausittainen hyötysuhde ilmoitetaan SCOP-arvolla ns. keskimääräisissä ilmasto-oloissa, mikä kuvaa Keski-Euroopan ilmastoa.

Yleensä arvot ovat haarukassa 4–6. Se tarkoittaa, että lämmityskaudella ilmalämpöpumppu tuottaa yhdellä yksiköllä sähköä keskimäärin niin monta yksikköä lämpöä kuin arvo on.

Riittääkö ilmalämpöpumpun teho?

Yleensä neuvotaan, että yksi kilowatti riittää parinkymmenen neliön lämmittämiseen. Karkeasti arvioiden 80 neliön mökkiin tarvittaisiin vähintään neljän kilowatin ilmalämpöpumppu. Kovilla pakkasilla tuo teho ei välttämättä riitä.

Olisi hyvä, jos ostajat eivät tuijottaisi taulukkoarvoja, koska ilmalämpöpumpulta vaadittava teho riippuu paljon siitä, kuinka energiatehokas itse rakennus on. Vetääkö ikkunoista, hohkaako lattia kylmää? Myös ilmanvaihtojärjestelmä vaikuttaa.

Mieluummin kannattaa ostaa hieman liian suuritehoinen kuin liian pienitehoinen ilmalämpöpumppu, vaikka suuritehoinen on tietysti jonkun verran kalliimpi.

Onko ilmalämpöpumppu kylmän mökin turhake?

Jos mökillä käydään vain muutaman kerran talvessa, ilmalämpöpumpun hankintaa on hyvä miettiä perusteellisesti. Se ei ehkä ole järkevää.

Ilmalämpöpumppua ei kannata käynnistää, jos sisällä on vaikka 10 astetta pakkasta. Ilmalämpöpumpun käyttöikää saattaa pidentää, jos laitteen käynnistää vasta, kun sisälle on saatu lämpöä niin paljon, että ilmalämpöpumpun sisäyksikkö on lämmennyt. Varminta on lämmittää plussalle asti.

Kylmässä käynnistäminen ei tiettävästi ole aiheuttanut laitteiden rikkoontumisia.

Säästä pumpun avulla lämmityskuluissa

Varsinkin sähkölämmitteisissä asunnoissa ja ympäri vuoden käytössä olevissa vapaa-ajan asunnoissa ilmalämpöpumppu on oiva keino pienentää sähkölaskua huomattavasti. Niitä hankitaan myös pienentämään öljylämmityskuluja. Investoinnin saa kuitattua hyvässä tapauksessa muutamassa vuodessa.

Ilmalämpöpumpun hyötysuhde ja tehon tuotto heikkenevät, mitä kovempi pakkanen on. Uusimpien laitteiden pitäisi tosin tuottaa lämpöä jopa 30 asteen pakkasilla.

Mökillä ilmalämpöpumpun hankinta voi olla tarpeen vasta sitten, kun mökkiä halutaan pitää talvella ylläpitolämmityksellä esimerkiksi vesijohtojen takia. Jos mökillä piipahdellaan usein talven mittaan, ylläpitolämmitys pelkällä suoralla sähköllä tulisi kalliiksi.

Lue myös: Hirvittääkö sähkön hinta? Katso 8 tapaa säästää sähkölaskussa – etenkin omakotitalossa asuva hyötyy näistä vinkeistä

Ilmalämpöpumppu viilentää mukavasti

Jos olo tulee helteillä niin tukalaksi, ettei yöllä pysty nukkumaan, kannattaa ensin kokeilla ”helpot” viilennystavat, jotka eivät kuluta yhtään energiaa. Päivällä voi pitää sälekaihtimia ja verhoja suljettuina. Myös aurinkovarjot ja markiisit ikkunoiden ulkopuolella sekä pihamaan puut ja pensaat tuovat hyvän varjon.

Jos helpot keinot eivät auta, ilmalämpöpumpusta on varmasti apua. Ja onhan se tietysti myös mukavuustekijä.

Ilmalämpöpumpun sähkönkulutus on suhteellisen pieni, mutta sisätiloja ei pidä viilentää liikaa. Tavoitesisälämpötilaksi voi panna hellekeleillä esimerkiksi 25 astetta. Se sopii useimmille, mutta tunnetusti ihmiset sietävät lämpöä eri tavoin.

Säädä ilmalämpöpumpun säädöt oikein

On tärkeää, että ilmalämpöpumppua käytetään joko lämmitystoiminnolla tai viilennystoiminnolla. Viileänä aikana automaattinen valinta saattaa alkaa viilentää asuntoa tulisijaa lämmittäessä.

Mitä sokkeloisempi tilanjako asunnossa on, sitä vaikeampaa on saada lämpö leviämään. Silloin voi pitää hieman lämpimämpänä tilaa, jossa ilmalämpöpumppu on. Lämpö leviää tällöin muihin huoneisiin korvaten sähköpattereiden toimintaa. Ovien yläpuolelle voidaan lisäksi asentaa säleikköjä.

On myös ilmalämpöpumppumalleja, joissa on yksi ulkoyksikkö ja kaksi sisäyksikköä, joista toisen voi panna vaikka yläkertaan. Sähköpatterit asetetaan tavoittelemaan muutamaa astetta alempaa lämpötilaa kuin ilmalämpöpumppu. Silloin varmistetaan, etteivät patterit turhaan osallistu lämmitykseen.

Leutoina talvina lämmitys voi hoitua kokonaan ilmalämpöpumpulla.

Onko ilmalämpöpumppu ruma metelöivä mötikkä?

Yhä useampaan markkinoilla olevaan ilmalämpöpumppuun on lisätty taikasana design. Kukapa haluaisi paraatipaikalle olohuoneeseen pari tuhatta euroa maksavan ison ruman metallimötikän, jossa numerot vilkkuvat!

Ilmalämpöpumpun ulkoyksiköille myydään valmiita suojakoteloita. On varminta valita laitevalmistajien suojia. Joissakin liikkeissä on mahdollista päästä kuulemaan ulkoyksikön ja sisäyksikön äänenvoimakkuutta. Ulkona hurinan voimakkuus on noin 60 desibeliä, sisällä paljon vaimeampaa.

On muistettava, että sisäyksikkö toimii parhaalla hyötysuhteella silloin, kun puhallusteho on täysillä. Silloin kuuluu hurinaa.  

Lue myös Anna.fi:stä: Totuus vaatteiden pesulämpötiloista – näin peset pyykit luontoa ja sähkölaskua säästäen

Välillä pitää huoltaa

Ilmalämpöpumpun huollon tarve on suhteellisen vähäinen moniin muihin laitteisiin verrattuna.

Suodattimet pitää puhdistaa imuroimalla esimerkiksi parin viikon välein.

Keväällä on hieman enemmän tarkistettavaa. Koska sisäyksiköstä tulee jäähdytettäessä vettä, se voidaan ohjata viemäröintiin tai hallitusti ulos. Keväisin kannattaa tarkistaa, ettei kondenssivesiletku ole tukossa. Sen voi tehdä vedellä.

Mahdollinen muiden suodattimien vaihtotarve pitää selvittää. Se kerrotaan käyttöohjeissa.

Ilmalämpöpumpun elinikä vaihtelee tosi paljon. On laitteita, jotka ovat hajonneet jo viidessä vuodessa, mutta tiedossa on myös 15 vuotta vanhoja hyvin toimivia laitteita, jotka ovat tarvinneet vain perushuollon.

Asiantuntijoina ovat energia-asiantuntija ­Teemu ­Kettunen Motivasta ja toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen Suomen lämpöpumppuyhdistys Sulpu ry:stä.

Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 2/2022.