Ensin psykologi Outi Pikkuoksa joogasi itsensä uuvuksiin, sitten hän alkoi hoitaa mieltään joogalla – kertoo nyt, miksi sinunkin kannattaa kokeilla joogaterapiaa

Psykologi Outi Pikkuoksa, 52, ylisuoritti joogaamista ja perhe-elämää kunnes romahti sekä fyysisesti että psyykkisesti. Sairauslomallaan Outi oivalsi, ettei liikunnan ainoa tarkoitus ole hikoilu, vaan se on myös työkalu mielen hallintaan.

Videolla joogaaja seisoo päänsä ja kyynärpäidensä varassa lattialla. Sitten jalat laskeutuvat lattiaa kohden hallitusti ja rauhallisesti. Tällainen sosiaalisessa mediassa leviävä joogakuvasto antaa psykologi ja joogaohjaaja Outi Pikkuoksan mielestä väärän käsityksen siitä, mitä jooga on.

Jooga vaikuttaa usein äärimmäistä notkeutta vaativalta extreme-lajilta, vaikka se tosiasiassa sopii ihan kaikille.

”Instagram-kuvastosta syntyy käsitys, että joogaajalla pitää olla kumivartalo, joka menee ihmeellisiin solmuasentoihin ja toisaalta voimaa seisoa päällään ja käsillään. Joogan näkökulmasta nämä eivät ole ollenkaan kiinnostavia asentoja”, Outi kertoo.

Joogassa ei ole Outin mielestä kyse voimasta tai notkeudesta vaan mielestä. Outi on paitsi työterveyspsykologi ja joogaopettaja, myös joogaterapeutti. Joogaterapiassa fyysisiä ja psyykkisiä vaivoja pyritään hoitamaan joogan keinoin.

Uudessa kirjassaan Mielijoogaa (Atena) Outi listaa helppoja joogaliikkeitä, jotka toimivat täsmähoitona esimerkiksi stressiin, masennukseen ja ahdistukseen.

”Jo yhdestä harjoituskerrasta saa todennäköisesti välittömiä vaikutuksia ja helpottuneen hyvän olon. Ja liikkeet ovat sellaisia, että kaikki pystyvät niihin.”

Lue myös: Vaihdevuosioireet muuttivat Titan ”Helvettäreksi” – jooga tai ruokavalio voivat auttaa, jos estrogeeni ei sovi 

Joogaterapeuttina Outi auttaa ihmisiä vähentämään fyysisiä kipuja ja hoitamaan mieltä joogan avulla. Kuvassa näkyvä sidottu polvi-istunta rauhoittaa mieltä ja parantaa keskittymiskykyä. Kuva: Outi Pikkuoksan kotialbumi

Joogaterapeuttina Outi auttaa ihmisiä vähentämään fyysisiä kipuja ja hoitamaan mieltä joogan avulla. Kuvassa näkyvä sidottu polvi-istunta rauhoittaa mieltä ja parantaa keskittymiskykyä. Kuva: Outi Pikkuoksan kotialbumi

Kurinalainen elämä johti burn outiin

Outi on joogannut 30 vuoden ajan. Pitkään hän arvosti ainoastaan sellaista joogaa, joka saa hikoilemaan.

”Kun löysin astanga-joogan 2000-luvun alussa, jooga imaisi minut toden teolla. Tajusin, että jooga ei ole vaan rentoutumista, vaan oikeasti fyysinen harjoitus.”

Outi harjoitteli astanga-joogan asanoita eli asentoja kurinalaisesti noin viisi vuotta. Joogapiirien kilpailuhenkisyys yllytti korkeisiin tavoitteisiin. Astangajoogassa on kuusi sarjaa, joiden vaikeusaste kasvaa sarja sarjalta. Kolmanteen sarjaan yltänyttä pidetään edistyneenä joogina, ja tätä titteliä Outi tavoitteli.

”Jälkeenpäin ajateltuna se meni överiksi. Silloin mieluummin rääkkäsin kuin rakastin omaa kehoani.”

Vuosina 2006–2009 Outin keho alkoi oireilla. Hän kärsi nivelvaivoista, sai kroonisen takareisivamman ja mursi kaksi isovarvastaan. Viimeinen niitti oli vuoden 2010 burn out. Kaksi pientä lasta, kuormittava työ lastenpsykologina ja tiukka dieetti yhdistettynä joogarutiineihin olivat liikaa.

”Silloin ei puhuttu paljonkaan siitä, miten niin sanotulla terveelläkin elämäntavalla voi ajaa itsensä piippuun. Sen minä kuitenkin koin kantapään kautta.”

Outi on joogannut 30 vuoden ajan. Ensimmäisen kerran hän kokeili joogaa Orimattilan kansalaisopiston kurssilla äidinkielen opettajan sijaisen vinkistä. Kuva: Outi Pikkuoksan kotialbumi

Outi on joogannut 30 vuoden ajan. Ensimmäisen kerran hän kokeili joogaa Orimattilan kansalaisopiston kurssilla äidinkielen opettajan sijaisen vinkistä. Kuva: Outi Pikkuoksan kotialbumi

Joogaterapiasta uusi urapolku

Outi jäi kuukauden mittaiselle sairauslomalle, jonka jälkeen hän irtisanoutui silloisesta psykologin työstään. Heti sairasloman alettua Outi aloitti taas joogan, mutta tällä kertaa lempeämmällä asenteella. Outi ei enää joogannut kehittyäkseen joogina vaan voidakseen paremmin.

Samoihin aikoihin Outi löysi kirjan terapeuttisesta joogasta, jossa puhuttiin kehon yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamisesta. Yhtäkkiä jooga ei ollutkaan enää vaativaa vaan sallivaa. Siihen pystyi jokainen, ja se ei arvottanut kenenkään kehoa notkeuden tai voiman perusteella.

”Olin siihen saakka pitänyt itseäni huonona joogina, jonka kehityspolku oli tyssännyt astangan ykkössarjaan”, Outi kirjoittaa Mieliljoogaa-kirjassaan.

”Nyt sain joogasta pystyvyyden kokemuksia ja opin hyväksymään kehoni sellaisena kuin se on. Myös ne puolet, joita ennen pidin vikoina tai puutteina”, Outi kertoo.

Toivuttuaan vuoden ajan burn outista Outi rakensi uraa ruokabloggaajana ja kokkina ja kirjoitti kolme ruokakirjaa. Paluuta vanhaan elämäntapaan ei enää ollut, mutta psykologian pariin Outi palasi vuonna 2015, kun hän aloitti työt työterveyspsykologina. Samalla Outi toteutti salaisen haaveensa ja opiskeli joogaopettajaksi ja myöhemmin joogaterapeutiksi.

Joogaterapeutin työssä yhdistyvät psykologia ja jooga. ”Minua ei ole koskaan täysin tyydyttänyt perinteinen psykologin työ, jossa ongelmat pyritään ratkaista ainoastaan puhumalla,” Outi sanoo. Kuva: Outi Pikkuoksan kotialbumi

Joogaterapeutin työssä yhdistyvät psykologia ja jooga. ”Minua ei ole koskaan täysin tyydyttänyt perinteinen psykologin työ, jossa ongelmat pyritään ratkaista ainoastaan puhumalla,” Outi sanoo. Kuva: Outi Pikkuoksan kotialbumi

Joogaterapia voi olla hyödyllisempää kuin tavallinen terapia

Ihmiset ovat psykofyysisiä olentoja, ja siksi Outin mielestä on luontevaa, että liikkuminen otetaan osaksi mielen hoitoa. Joskus se on jopa välttämätöntä, jotta vaikeat tunteet saa käsiteltyä.

”Ihmiset osaavat usein pukea oman elämäntilanteensa ja tunteensa valtavan taidokkaasti sanoiksi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tunteet uskallettaisiin kohdata. Tunteet voivat kätkeytyä erilaisiin lihasjumeihin tai lukkoihin, jotka pitää purkaa fyysisillä harjoituksilla.”

Kun jumeista pääsee eroon, mielikin kirkastuu.

”Hermosto viestittää aivoille, että tilanne on rauhallinen. Kyky säädellä omia tunteita parantuu ja huolestunut olotila lievenee.”

Joogaterpeuttina Outi suunnittelee joogaohjelman asiakkaan tarpeisiin mahdolliset fyysiset vaivat huomioiden. Yleisimmin Outin asiakkaat hakevat joogasta apua stressiin, uupumukseen ja unettomuuteen. Näitä kaikkia hoidetaan samantapaisilla joogaliikkeillä, rauhoittavilla hengitysharjoituksilla ja rentoutusharjoituksilla.

”Kaikissa kolmessa on kyse stressinsäätelyjärjestelmän häiriötilasta. Suuri osa unettomuudestakin johtuu siitä, että olemme ylivalppaustilassa ja stressaamme liikaa saadaksemme unta.”

Lue myös: Jo 5 minuutin hengitysharjoitus voi lievittää stressiä ja alakuloisuutta – katso vinkit harjoitukseen

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Ensin psykologi Outi Pikkuoksa joogasi itsensä uuvuksiin, sitten hän alkoi hoitaa mieltään joogalla – kertoo nyt, miksi sinunkin kannattaa kokeilla joogaterapiaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X