Hyvinvointi

Onko suhteesi ruokaan vinksahtanut? Nämä merkit kertovat, että ruokasuhteesi kaipaa lämmittelyä

Kun ruokavalio koostuu kielloista, keho kärsii. Ruokasuhde rukataan kuntoon ajatustyöllä. Aika ja armollisuus auttavat.

Jokaisella meistä on jonkinlainen suhde ruokaan eli käsitys siitä, mitä ruoka itselle merkitsee. Ruoka on meille muutakin kuin elimistön polttoaine. Siihen liittyvät valinnat kertovat arvoistamme, kokemuksistamme ja suhtautumisesta omaan itseen. Syömisillämme kerromme, millaisia ihmisiä olemme tai haluaisimme olla.

Ruokasuhde on terve silloin, kun ruoka on yksi keino pitää kehosta hyvää huolta. Tällöin nälkä ohjaa syömistä, eivätkä siihen liittyvät säännöt. Syöminen ei vie kohtuuttomasti voimavaroja, eivätkä ajatukset pyöri koko ajan sen ympärillä.

Ruokasuhde voi vinksahtaa vääräksi monesta eri syystä. Milloin ja miten omaa ruokasuhdetta kannattaisi tarkkailla tai korjata? Pyysimme laillistettua ravitsemusterapeuttia Marianna Hölttää Eiran sairaalasta vastaamaan.

1. Koska omaa ruokasuhdetta kannattaa tutkailla?

Välit ruokaan eivät ole kunnossa, jos syömiseen liittyy paljon pettymyksiä, pahaa mieltä ja ahdistusta, ja enemmän ongelmia kuin iloa. Syömisen pitäisi olla myös nautinto.

Ruokasuhdetta kannattaa pohtia, jos jatkuvasti laihduttaa, kontrolloi syömistään tai syöminen tuntuu suoritukselta. Ruokahifistely voi vääristää ruokasuhteen, jos se johtaa täydellisyyden tavoitteluun. Se voi saada aikaan tunteen, että omassa syömisessä olisi jatkuvasti jotain parannettavaa.

2. Miksi ruokasuhde voi vinksahtaa vääräksi?

Jatkuva tarve laihduttaa vääristää suhteen ruokaan. Tarve kumpuaa tyytymättömyydestä omaan kehoon ja johtaa herkästi kitukuureihin.

Ruokaan voi syntyä viha-rakkaussuhde silloin, kun ihminen yrittää tyydyttää ruoalla tunne-elämän tarpeita. Ruoasta haetaan lohtua ja sillä tasataan tunteita, mikä onnistuukin – mutta vain hetkeksi. Myöhemmin herää syyllisyys ja häpeä.

3. Onko hoikalla ihmisellä aina terve suhde ruokaan?

Terve ruokasuhde ei tarkoita sitä, että ihminen söisi ylettömän terveellisesti tai olisi tarkka painostaan. Hoikan ulkokuoren sisällä voi olla ihminen, joka kamppailee syömisensä kanssa. Ruoka voi aiheuttaa hänelle tunnontuskia ja syyllisyyttä.

Meidän pitäisi irrottautua ajattelusta, jonka mukaan ihmisen ulkomuodosta voi päätellä hänen elintapansa. Ajattelutapa pitää yllä ulkonäkökeskeisyyttä. Ulkonäkökeskeisen ihmisen itsetunto ja -arvostus ovat huteralla pohjalla, koska ne rakentuvat kehon ulkoisille ominaisuuksille. Ihmisellä voi olla kielteinen käsitys kehostaan, oli hän minkä painoinen tahansa.

Lue myös: PMS-oireet helpottuvat ruokavalion avulla – ravitsemusterapeutti paljastaa, mitä kannattaa syödä ennen kuukautisia

4. Miten voin selvittää suhdettani ruokaan?

Rehelliset itselle asetetut kysymykset ja rehelliset vastaukset toimivat paremmin kuin ruokapäiväkirja. Päiväkirja laittaa kirjoittajan arvottamaan valintojaan ja miettimään esimerkiksi, ­että tässäkin kohtaa olisi pitänyt syödä enemmän kasviksia.

Hyviä kysymyksiä ovat: Mistä tykkään? Syönkö säännöllisesti ja riittävästi? Onko ruoka minulle vihollinen vai väline? Onko se väline jaksamiseen vai väline, jolla muokkaan kehoa?

5. Kuinka ruokasuhde korjataan kuntoon?

Ihan ensimmäiseksi lopetetaan laihduttaminen ja annetaan keholle polttoainetta säännöllisin välein ja riittävästi. Muutaman tunnin välein syöminen pitää yllä luonnollista nälän säätelyä. Kun ihminen syö nälkäänsä, eikä ulkopuolisten sääntöjen mukaan, hän syö sopivan määrän. Tällöin syömisen jälkeen on hyvä, kylläinen olo.

Vuosikausien laihduttelu sekoittaa elimistön nälkäsignaalit, joiden palautuminen ennalleen voi kestää pitkään. Tällöin pitää jaksaa huolehtia säännöllisestä syömisestä ja luottaa siihen, että ennen pitkää nälän tunne palaa.

Ruokasuhteen korjaaminen vaatii ajatustyötä ja armollisuutta. Aivoilla ei ole voimavaroja työstää muutosta, elleivät ne saa kunnon ravintoa. Jos välit ruokaan ovat vuosikymmeniä huonot, ne eivät korjaannu hetkessä.

6. Miten pääsen eroon haittaavista ajatuksista?

Kannattaa miettiä, mistä omat ajatukset tulevat. Sosiaalinen media ylläpitää vertailua ja ulkonäkö- ja suorituspaineita. Jos sen seuraaminen näkyy haitallisesti omassa keho- ja ruokasuhteessa, se kannattaa lopettaa.

Kannattaa miettiä joka päivä yksi asia, johon on omassa kehossa tyytyväinen, ja keskittyä siihen, mitä keho tuntee ja mihin se pystyy.

Itselle merkityksellisten ihmisten puhe vaikuttaa siihen, mitä ajattelemme syömisestä. Jos ympärillä on ikuisia laihduttajia, ajattelutapa voi tarttua. Laihdutuspuhe on niin tavallista, ettei puhuja itsekään huomaa sitä.

Jos ruoka on pakokeino, kannattaa miettiä, onko se ollut sitä aina. Onko tapahtunut jotain, joka saa sinut turruttamaan tarpeesi syömällä?

Lue myös: Syötkö oikeasti terveellistä ruokaa? Ravitsemusterapeutti nostaa esiin 4 suosittua tuotetta, joihin moni haksahtaa ruokaostoksilla

7. Tarvitseeko opetella jokin uusi ruokavalio?

Tavoitteena on syödä niin, että keho voi hyvin ja jaksaa arjessa. Keho voi hyvin, kun ihminen saa ruoasta tarvitsemansa ravintoaineet ja vitamiinit. Tapoja kerätä ne on yhtä monta kuin maailmassa ruokavalioita.

Intuitiivinen syöminen on työkalu kehon tarpeiden mukaiseen syömiseen. Se on sallivaa syömistä, jota näläntunne ohjaa. Kyse on tavasta syödä niin, että syömisestä jää hyvä olo.

8. Miten uskaltaa syödä rennommin, ettei paino lähde nousuun?

Salliva syöminen ei tarkoita sitä, että ihminen lappaa herkkuja kaksin käsin. Se tarkoittaa taitoa kuunnella kehon nälkäviestejä ja kykyä tarjota sille ravintoa, jolla jaksaa. Kun keho saa päivittäin riittävästi hyvää ravintoa, herkkunälkä laimenee.

Salliva syöminen ei ole laihdutuskeino, mutta ei kontrolloitu syöminenkään. Kiellot ja rajoitukset vievät voimavaroja, mikä vaikeuttaa painonhallintaa.

Lue myös: Tiesitkö? Ikäihminen ei saisi laihduttaa – vaarana lihasten surkastuminen

9. Koska tarvitaan ammattiapua?

Jos täytyy jatkuvasti ajatella syömi­siään, ajatuksia on hyvä jakaa ravitsemusterapeutin tai psykologin kanssa.

Ravitsemusterapeutti voi varmistaa, että asiakas saa ruoastaan kehon tarvitsemat ravintoaineet. Psykologin apu on paikallaan ihmiselle, joka suhtautuu kehoonsa hyvin ankarasti.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 1/2021.