Terveys

MS-tauti yleistyy Suomessa – D-vitamiinivaje ja yleinen virus voivat altistaa sairaudelle

MS-tautiin sairastuneiden määrä on viime vuosina kasvanut. Tarkkaa syytä taudin yleistymiselle ei tiedetä. Se kuitenkin tiedetään, että D-vitamiinivaje, tupakointi ja Epstein-Barrin virus voivat altistaa taudin puhkeamiselle.

MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus. Suomessa sitä sairastaa noin 12 000 henkilöä. MS-tautia on naisilla kaksi kertaa enemmän kuin miehillä. Tauti alkaa tavallisesti 20–50-vuotiaana, keskimäärin diagnoosin saa 30-vuotiaana.

MS-taudissa sairastuneen immuunijärjestelmä toimii virheellisesti ja hyökkää omaa hermostoa vastaan. MS-tauti kuuluu niin sanottuihin autoimmuunisairauksiin.

Erilaiset autoimmuunisairaudet, kuten allergiat, astma, reumaattiset sairaudet ja MS-tauti, ovat viime vuosina lisääntyneet Suomessa. Tällä hetkellä MS-tautiin sairastuu Suomessa lähes kaksi ihmistä vuorokaudessa. Aiemmin diagnooseja tehtiin päivässä yksi.

Se, kuinka usein tautia nykyään havaitaan, vaihtelee eri puolilla maata.

”Varsinais-Suomen alueella MS-taudin ilmaantuvuus on huomattavasti suurempi kuin Pohjois-Karjalan alueella. Todennäköisesti suuri vaihtelu liittyy tiettyjen geenien esiintyvyyteen”, arvelee neurologian erikoislääkäri Juha Multanen Terveystalosta. Hän on hoitanut MS-tautia sairastavia potilaita 30 vuoden ajan

Mistä MS-tauti johtuu?

Tarkkaa syytä MS-taudin yleistymiselle ei tiedetä. Se kuitenkin tiedetään, että D-vitamiinin puutos, tupakointi, ylipaino ja mononukleoosia eli ”pusutautia” aiheuttava Epstein-Barrin virus saattavat nostaa MS-taudin riskiä.

”Virus on erittäin yleinen. Melkein kaikki sairastavat sen jossain vaiheessa elämäänsä. Olennaista onkin sairastumisajankohta. Lapsuudessa sairastetulla viruksella ei ole yhtä suurta merkitystä MS-taudille altistavana tekijänä kuin aikuisiällä sairastettuna, jolloin tauti on muutenkin huomattavasti hankalampi”, kertoo Multanen.

Myös geneettinen alttius lisää MS-taudin riskiä. Taudin ilmaantuminen yhdistyy kuitenkin aina yhteen tai useampaan ulkoiseen ärsykkeeseen.

”MS-taudille altistavia geenejä on tunnistettu useita. Niistä merkittävin nostaa sairastumisriskin vain kolminkertaiseksi. Jos geneettistä alttiutta kantava henkilö tupakoi ja on sairastanut Esptein-Barrin viruksen, hänen riskinsä sairastua MS-tautiin kasvaa jo moninkertaiseksi.”

Vaikka olisikin geneettinen alttius sairastua MS-tautiin, savuttomuus ja riittävästä D-vitamiinin saannista huolehtiminen vähentävät taudin riskiä. Myös suoliston hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta.

”Viime vuosina on tutkittu paljon suoliston vaikututusta keskushermostosairauksien synnyssä. Suoliston hyvinvointi ja hyvä mikrobitasapaino voivat tulevaisuudessa olla hyvinkin ratkaisevassa roolissa, kun tällaisia sairauksia yritetään ennaltaehkäistä.”

Lue myös: Kimmo, 39, oli työelämässä ylisuorittaja, kunnes vakava sairaus pysäytti: ”En vaihtaisi pois nykyistä mielentilaani”

Mitkä ovat MS-taudin oireet?

Tyypilliset MS-taudin oireet ovat:

• kivulias näköhermontulehdus eli toisen silmän näön hämärtyminen
• silmän liikehäiriöt kuten kaksoiskuvaoireet
• alaraajojen puutuminen ja tuntohäiriöt
• lihasheikkous ja -jäykkyys
• tasapaino-ongelmat
• virtsarakon toimintahäiriöt

”Osa oireista on toiminnallista haittaa aiheuttavia, mutta taudin näkymättömät oireet voivat myös olla haastavia. MS-tautia sairastava voi näyttää ulospäin täysin terveeltä, mutta saattaa kärsiä voimakkaasta väsymyksestä, uupumuksesta sekä muistiin ja keskittymiskykyyn liittyvistä kognitiivisista ongelmista”, kertoo Multanen.

Oireet ovat aina yksilöllisiä. Ne riippuvat siitä, missä päin keskushermostoa tulehdus sijaitsee. Osalla on vain yksi tai muutamia oireita, osa voi kärsiä koko oirekirjosta.

Sairautta on kahta eri päätyyppiä:

1. 85 prosenttia sairastaa taudin aaltomaista muotoa. Siinä keskushermoston tulehdusreaktiot korostuvat ajoittain. Aaltomaisessa taudissa voi olla pitkiäkin rauhallisia vaiheita. Pahenemisvaiheiden aikana vanhat oireet pahenevat. Samalla voi tulla kokonaan uusia oireita.
2. 15 prosentilla on taudin tasaisesti etenevä muoto. Siihen sairastuneilla tauti alkaa usein vasta keski-iässä ja etenee nopeammin. Silloin tauti aiheuttaa asteittain lisääntyviä ja usein vakavia oireita.

Lue myös: Ensin MS-tauti, sitten epilepsia – hurjat koettelemukset eivät saaneet Salla-Riikkaa, 41, masentumaan, vaan mielen valtasi kiitollisuus

MS-tauti: millainen hoito helpottaa oireita?

Tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta taudin kulkuun voidaan vaikuttaa lääkehoidolla.

Myös oireita, kuten lihasjäykkyyttä, virtsarakon ongelmia ja väsymystä, voidaan lievittää. Monipuolinen ruokavalio ja D-vitamiinilisä auttavat immuunijärjestelmää toimimaan rauhallisemmin.

Lue myös: Kantasolusiirto Venäjällä auttoi Annan MS-tautiin – maksoi 40 000

”Hoitoa helpottaa ja ennustetta parantaa se, mitä varhaisemmassa vaiheessa diagnoosi tehdään ja taudin kulkuun vaikuttava lääkitys päästään aloittamaan”, Multanen kertoo.

Aaltomainen tautimuoto voidaan todeta parhaimmillaan heti sairauden varhaisvaiheessa jo ensimmäisistä oireista. Silloin hoidolla pystytään suojelemaan keskushermostoa, ja sairaus voi olla jopa täysin oireeton. Sairastunut voi pysyä toimintakykyisenä ja pärjätä arjessa sekä työelämässä hyvin.

MS-tautia sairastavan kannattaa lopettaa tupakointi heti.

”Tupakanpolton lopettaminen parantaa taudin ennustetta merkittävästi.”

Lue myös: Tumppaa tupakka – näin lopettaminen onnistuu

Taudin kanssa voi elää normaaliakin elämää

Jos oireet sen mahdollistavat, MS-taudin kanssa voi elää tavallista elämää, Multanen kertoo.

”Liikunnan harrastamista ei tarvitse välttää, siitä on päinvastoin hyötyä sairauden kanssa pärjäämisessä.”

Osalla potilaista lämpö korostaa oireita. Saunominen tai liikkuminen voivat siis saada oireet pahenemaan lyhyeksi ajaksi.

”Jos liikuntasuorituksen aikana ilmenee tuntohäiriöitä tai näön hämärtymistä, liikuntaa ei kuitenkaan tarvitse lopettaa. Oire ei ole vaarallinen ja väistyy kyllä liikunnan jälkeen tai viimeistään viileässä suihkussa.”