Juhlat

Milloin on ystävänpäivä 2023 ja miksi sitä vietetään?

Ystävänpäivää juhlitaan 14.2. Mutta, tiedätkö mistä tapa on lähtöisin? Lue Valentinen päivän merkityksestä ja nappaa parhaat vinkit juhlaan!

Toisin kuin moni luulee, ystävänpäivä ei ole amerikkalaisten korttitehtailijoiden keksimä juhla. Valentinen päivää viettivät jo muinaiset roomalaiset.

Suomeen ystävänpäivä kotiutui 1980-luvulla. Päiväkodeissa lapset askartelevat toisilleen kaverikortteja ja mummot lähettävät lapsenlapsille pikkuruisia nalleja suklaasydämen kera. Myös teinit ovat ottaneet söpöstelyn omakseen, mutta moni aikuinen kavahtaa kaupallista karamellisydämellisyyttä.

Lue myös: Ystävät Piia Pasanen ja Ella Kanninen: ”Ystävyyssuhteen vaaliminen on yhtä tärkeää kuin parisuhteen”

Milloin on ystävänpäivä 2023?

Ystävänpäivää vietetään Suomessa vuosittain 14. helmikuuta. Juhlapäivää vietetään samana päivänä myös useissa englanninkielisissä maissa, Virossa, muissa Pohjoismaissa ja monissa muissa maissa.

Miksi ystävänpäivää vietetään? 

Lupercalia-juhlaa vietettiin paimenia ja laumaa suojelevan jumalan kunniaksi aikana, jolloin susilaumat saalistivat Rooman ulkopuolella. Juhlamenoissa nuoret miehet kirmasivat kaduilla ja huiskivat nahanpaloilla tielleen asettuneita. Neidot paljastivat auliisti ihoaan, sillä kosketuksen uskottiin lisäävän hedelmällisyyttä.

Katolinen kirkko omi juhlapäivän ja nimesi sen Valentinus-nimisen marttyyrin mukaan. Keisari Claudius II kielsi nuoria miehiä solmimasta avioliittoa, koska naimattomista tuli parempia sotilaita. Piispa Valentinus kuitenkin rikkoi kieltoa vihkimällä pareja salaa, kunnes paljastui. Kiitolliset vaimot toivat hänelle vankilaan lahjoja – ja aloittivat näin lahjaperinteen.

Vankeusaikana Valentinus itse rakastui vartijan tyttäreen, jolle allekirjoitti viimeisen kirjeensä: Sinun Valentinesi. Tätä allekirjoitusta käytetään yhä monissa maissa, kun halutaan lähettää Valentinen päivän kortti ”salaiselta ihailijalta”. Valentinus mestattiin 14. helmikuuta vuonna 269. Tästä rakastavaisten suojelijasta tuli yksi rakastetuimmista pyhimyksistä ja hänen kuolinpäivästään suosittu kihla- ja hääpäivä.

Makeaa herkuttelua

Ystävänpäivän kahvipöytä katetaan pastellisävyiseksi. Pieni lahja ja kortti kuuluvat perinteeseen. Vanhat Valentinen päivän kortit koristeltiin pitsireunuksilla. Pitsin tarkoitus on pyydystää rakastetun sydän.

Ruusut ja orvokit ovat rakkauden kukkia. Ruusuisen leivoksen sydän voi olla suklaata tai makeaa ja tuoksuvaa ruusuhilloa. Ruusuvettä ja ruusuhilloa löytyy herkkukaupoista.

Roomalaisen rakkauden jumalan, Kupidon, mukaan nimetty kakku on kuin rakkaus parhaimmillaan. Se yllättää kipakalla sitruunalla ja on lempeän makeaa kuin kerma.

Kokeile vaaleanpunaista, pirteän marjaisaa ja täyteläisen suklaista Valentinen leivosta. Mitä muuta voisi ystävänpäivän leivokselta vaatia?

Ystävänpäivän taiat ja toiveet

Varsinkin Englannissa, jossa Valentinen päivän vietto oli vakiintunut jo 1500-luvulla, pyrittiin monilla taioilla ja tavoilla varmistamaan, että tuolloin löytyy myös tytölle mieluinen poika.

Neidot esimerkiksi varmistivat kosinnan tulevaksi vuodeksi laittamalla Valentinen päivää edeltäväksi yöksi hopeakolikon tyynynsä alle. Aamulla piti tihrustaa varovasti luomien raosta, jotta silmien avauduttua ensimmäinen nähty mies olisi mieluinen. Tästä kun piti tuleman puoliso.

Yhdysvaltoihin sydänten juhla lensi vasta 1800-luvulla, jossa se nykyään on varsin ylenpalttinen romantiikan ylistys. Siihen kuuluu ravintolaillallisia, suklaarasioita, nimettöminä lähetettyjä kortteja ja rakkaudentunnustuksia. Ystävät lahjoittavat toisilleen sydämen muotoisia makeisia ja keksejä

Lue myös Kaksplus.fi: Ystävänpäivän vinkit x 16 – näin luot taikaa parisuhteeseen pienillä teoilla ja treffi-ideoilla