Ruoka

Mitä eroa on gelatolla ja jäätelöllä? Näin tunnistat huonolaatuisen gelaton etelänlomalla

Gelato on tuttu erityisesti Italian matkoilta, mutta se ei kuitenkaan ole vain italialainen sana jäätelölle, vaan ihan oma jäätelötyyppinsä. Tiedätkö, miten italialainen gelato ja perinteinen jäätelö eroavat toisistaan? 

Gelato on viime vuosina noussut suomalaisten suosioon. Eikä ihme, sillä suomalaiset ovat kovia syömään jäätelöä. Euroopan tilastoissa olemme ykkösiä ja maailman mittakaavassakin kärkikahinoissa. 

Toki perinteinen jäätelö pitää Suomessa pintansa, mutta ihmiset kiinnittävät yhä enemmän huomiota myös puhtaisiin makuihin, laadukkaisiin raaka-aineisiin ja käsityöhön. Itse tehdystä jäätelöstä ja erityisesti italialaisesta gelatosta onkin tullut hitti.

Miten gelato ja jäätelö eroavat toisistaan?

Gelato ei ole vain italialainen nimitys jäätelölle, vaan gelato ja jäätelö todella eroava toisistaan niin valmistustavan, rakenteen kuin tarjoilutavankin perusteella. 

Gelaton vatkausnopeus on melko hidas, jolloin tilavuus kasvaa vain 30 prosenttia ja jääkiteet pysyvät pieninä. Tavallisessa jäätelössä ilmaa on usein vähintään 70 prosenttia. Tiiviimmän koostumuksensa vuoksi gelato painaa jopa 50 prosenttia tehdasjäätelöitä enemmän.

Gelaton raaka-aineet ovat tuoreita, ja sen pääraaka-aine on yleensä täysmaito. Rasvapitoisuus pysyy alle kahdeksassa prosentissa, sillä suuri rasvapitoisuus tekee gelatosta kovaa. Tavallisessa kermajäätelössä rasvaa on puolestaan noin 12 prosenttia.

Sokerin tehtävänä on makeuttaa ja kontrolloida sulamista. Halutun rakenteen saavuttamiseksi gelatomassaan lisätään myös sidosaineita. Väriaineita tai keinotekoisia lisä- tai säilöntäaineita aito gelato ei kuitenkaan sisällä, sillä se pyritään tarjoamaan aina tuoreena.

Sen sijaan kaupan pakettijäätelöissä yli puolet painosta saattaa olla vettä. Loppu koostuu rasvasta ja maku- sekä makeutusaineista. Jotta jäätelön koostumus saataisiin hitaammin sulavaksi ja täyteläisemmäksi, valmistuksessa täytyy käyttää lisäaineita. Lisäaineita tarvitaan lisäksi vispautuvuuden ja suutuntuman parantamiseksi. Perinteinen jäätelö säilyy pakastimessa pitkiäkin aikoja, jopa kuukausia.

Gelaton tarjoilulämpötila on -15 astetta, joka korkeampi kuin jäätelöllä, jolloin sen maku ja raikkaus pääsevät parhaiten oikeuksiinsa. Jos jäätelöä puolestaan säilytettäisiin samassa lämpötilassa, se alkaisi sulaa nopeasti valmistuksessa käytetyn veden vuoksi. 

Gelato: Valmistus

Gelaton valmistus on tarkkaa puuhaa, jossa on hyvä hallita prosenttilaskun perusteet. Sen avulla perusreseptiä on mahdollista varioida lähes loputtomiin. Lisäksi ammattimaiseen gelaton valmistukseen tarvitaan oikeat laitteet, mikä käytännössä tarkoittaa pastörointi- ja jäätelökonetta sekä shokkipakastinta.

Kun perusresepti ja valmistus ovat hallussa, astuu esiin jäätelömestarin oma innovatiivisuus, osaaminen ja ymmärrys siitä, miten eri raaka-aineet vaikuttavat gelaton ainesuhteisiin, makuun ja rakenteeseen.

Gelaton valmistaminen kotona ei ole varsinaisesti helppoa, mutta tavallisen jäätelön valmistukseen verrattuna tarvitaan vähemmän erikoisvälineitä. Gelato ilman jäätelökonetta vaatii oikeastaan vain aikaa ja tarkkuutta. Kotioloissa perus jäätelön valmistaminen on kuitenkin huomattavasti vaivattomampaa. Helpoimmillaan jäätelö valmistuu jopa ilman jäätelökonetta.

Mistä erottaa laadukkaan gelaton?

Laadukkaan gelaton erottaa siitä, ettei suuhun jää rasvakalvoa, vaan eri gelatomausta voi hyppiä toiseen ja silti erottaa jokaisen maun selvästi.

Laadukkaassa gelatossa ei myöskään käytetä keinotekoisia lisä- tai säilöntäaineita, vaan se pyritään tarjoamaan aina tuoreena aidoista raaka-aineista valmistettuna. Jos gelatoa säilyttää pitkään pakastimessa, sen rakenne muuttuu kivikovaksi, eikä makukaan ole enää parhaimmillaan.

Lue lisää Anna.fi: Itse tehty jäätelö on kesän viilein herkku – katso parhaat reseptit