Helatorstai ei ole aina ollut torstai – muistatko, minkä takia sitä vietetään?

Ihanaa, vapaapäivä! Helatorstai on myös paljon muuta. Lue, miksi pyhäpäivää vietetään.

Monelle helatorstai tarkoittaa virallista pyhäpäivää, jolloin on palkallista vapaata töistä ja koulusta. Mutta muistatko, minkä vuoksi helatorstaita alun perin vietetään?

Kristillisessä perinteessä pyhäpäivässä on kyse Kristuksen taivaaseenastumisen päivästä. Uuden testamentin mukaan Jeesus ilmestyi ylösnousemuksensa jälkeen oppilailleen 40 päivän aikana, ja sen jälkeen hän astui taivaaseen.

Helatorstaita vietetäänkin aina 40 päivää pääsiäissunnuntain jälkeen. Koska pääsiäisen ajankohta vaihtelee vuodesta riippuen, myös helatorstain päivämäärä vaihtelee. Vuonna 2021 helatorstai osuu toukokuun 13. päivälle, vuonna 2022 puolestaan toukokuun 26. päivälle.

Lue myös: Miksi tänään liputetaan? Testaa, kuinka hyvin muistat liputuspäivät

Helatorstai oli aikoinaan lauantai

Vanhan kansan sanonnan mukaan helatorstai on niin pyhä, että silloin ei edes ”kasva ruoho maassa, ei lehti puussa eikä lintu kortta liikuta.”

Helatorstaita on vietetty kristillisessä maailmassa jo vuosisatojen ajan. Vuonna 1973 se siirrettiin Suomessa kuitenkin perinteiseltä paikaltaan edellisen viikon lauantaihin. Silloin pyhäpäivän nimenä toimi virallisestikin ”Kristuksen taivaaseenastumisen päivä”. Vuonna 1992 helatorstai palautettiin alkuperäiselle paikalleen torstaille. Nyt juhlan nimi tulee ruotsin sanasta pyhä, hel.

Vielä 1800-luvun suomalaisessa maatalousyhteiskunnassa kylvökauden alkuun ajoittuva helatorstai oli yksi vuoden tärkeimmistä juhlapäivistä. Silloin vältettiin työntekoa ja rukoiltiin hyvää satoa. Myös pakanuuden ajalta periytyvä hela oli kevään juhla, joka ajoittui kylvökauden alkuun ja jota vietettiin rukoilemalla hyvää satoa. Eri puolilla Suomea poltettiin helavalkeita, laulettiin ja juhlittiin.

Helatorstain perinteet ovat jääneet elämään varsinkin joillekin maaseutupaikkakunnille, joissa pyhäpäivänä suoritetaan peltojen äärellä kylvöjen siunaus.

Lue myös Seura.fi: Väärennös vai aito pyhäinjäännös – Näkyvätkö Torinon pyhässä käärinliinassa Jeesuksen kasvot?

Herkkuja helatorstaille: Nyt kokataan ja leivotaan rauhassa

Vapaapäivänä on aikaa nautiskella ruoanlaitosta, hyvästä seurasta ja kevään merkeistä. Kokosimme yhteen ihania herkkuja ja tekemistä, jotka tekevät helatorstaista vielä astetta ihanamman!

Helatorstai on mainio hetki korkata raparperikausi. Maisemakahvilan klassikko-ohje maistuu vuodesta toiseen. Muiden makeiden herkkujen ystäville vinkkaamme muun muassa näistä ihanista ohjeista!

Raikkaat juomat ja drinkit maistuvat keväisenä vapaapäivänä. Luotatko perinteisiin juomiin, kuten Aperol Spritziin ja ihaniin tuoremehuihin, vai uskaltaudutko kokeilemaan luonnon antimia?

Suolaisia ruokia tehdään helatorstaina kaikessa rauhassa nautiskellen. Keväinen parsarisotto valmistuu kuitenkin yllättävän helposti. Muista myös ihanat dumplingit ja mehevä bouillabasse!

Tekemistä kaipaavalle kokosimme yhteen jättilistauksen tylsyyttä tappavia aktiviteetteja askarteluista kodin puunaamiseen. Tähän aikaan vuodesta katse kannattaa kääntää myös ulos – ja laittaa puutarha, omenapuut ja pyörä kevätkuntoon!

Lähteet: Suomen evankelisluterilainen kirkkoLoimaan lehti, Heikki Tarma

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Helatorstai ei ole aina ollut torstai – muistatko, minkä takia sitä vietetään?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X