Terveys

Allerginen nuha kannattaa hoitaa kuntoon, koska hoitamattomana se voi aiheuttaa astman – nämä keinot helpottavat niiskutusta

Allergista nuhaa ei kannata jättää hoitamatta. Näin helpotat ikäväksi äityviä oireita.

Allerginen nuha on siitepölyallergian tyypillinen oire. Se kannattaa hoitaa tavalla tai toisella, sillä hoitamattomana allergisesta nuhasta voi kehittyä astma. Se lisää astman riskin terveeseen ihmiseen verrattuna 2,5–3-kertaiseksi.

Mistä allergisen nuhan tunnistaa ja mitä eri keinoja sen hoitamiseen on olemassa? Entä milloin on syytä hakeutua lääkäriin?

Lue myös: Allergiatestiin aikuisena? Moni allerginen hyötyisi allergiatietojensa päivittämisestä, sanoo asiantuntija

1. Miten allerginen nuha tunnistetaan?

Keväällä kutiseva nenä on yleensä siitepölyallergiaa, ja se tuntuu ikävimmältä tietenkin ulkona. Jos on allerginen lemmikeille tai pölypunkille, oireet vaivaavat myös sisällä.

Siitepölyallergiasta aiheutuva nuha vaivaa pahiten siitepölyaikana. Esimerkiksi koivulle allerginen reagoi koivun kukintaan, pujolle allerginen puolestaan pujoon. Jos nenä taas vuotaa ulkona vuoden ympäri, kyse voi olla yliherkkyysnuhasta eli vasomotorisesta nuhasta.

Allergisen nuhan oireita ovat muun muassa

• kirkas räkä
• nenän tukkoisuus ja kutina
• aivastelu

Kolmella nuhanenällä neljästä allergia tuntuu nenän lisäksi silmissä. Ne punoittavat, vetistävät ja kutisevat.

Jos näiden lisäksi allergiakaudella esiintyy yskää tai hengenahdistusta, oireet voivat viitata astmaan. Silloin kannattaa olla yhteydessä lääkäriin.

2. Millä allergianuhaa lääkitään?

Jos ilmassa on vähän siitepölyä, antihistamiini tablettina tai nenäsuihkeena riittää pitämään oireet aisoissa. Ellei riitä, lisäksi tarvitaan glukokortikoidisuihkeita tai niiden ja antihistamiinin yhdistelmävalmisteita.

Glukokortikoidisuihkeista on eniten apua, kun käyttää niitä säännöllisesti koko siitepölykauden ja ennakoiden. Sen vuoksi allergikon kannattaa seurata siitepölytiedotteita. Esimerkiksi Norkko-palvelusta saa tietoa ajankohtaisesta siitepölytilanteesta.

Monia allergialääkkeitä saa apteekista ilman reseptiä. Silmäoireita helpottamaan voi hankkia silmätippoja.

Lue myös: Allergia aiheuttaa oireita – auttaako antihistamiini?

3. Helpottuuko allerginen nuha ilman lääkkeitä?

Nenän limakalvo on vähän kuin kärpäspaperi, johon allergian aiheuttajat kiinnittyvät. Siitepölyallergikko hyötyy nenän ja poskionteloiden huuhtelusta. Huuhtelun voi tehdä suolavedellä nenäkannun avulla.

Oireita voi helpottaa myös muuttamalla elintapoja pahimpaan siitepölyaikaan. Allerginen nuha helpottaa, kun pesee iholta vedellä päivän päätteeksi siitepölyn, vaihtaa vuodevaatteet tarpeeksi usein ja ulkoilee oikeaan aikaan. Siitepölyä on ilmassa vähiten aamuisin, iltaisin ja kostealla säällä. Raskasta liikuntaa kannattaa välttää. Katupöly voi lisätä allergiaoireita.

Lue myös Seura.fi: Onko allergiaa pakko hoitaa ja lääkitä? Erikoislääkäri: ”Hoitamaton allergia voi heikentää elämänlaatua yhtä paljon kuin keskivaikea masennus”

4. Tarvitaanko allergianuhassa lääkäriä?

Jos ei tiedä allergian aiheuttajaa, tai jos oireet eivät pysy riittävästi kurissa itsehoitolääkkeillä, varataan aika lääkäriin. Allergian aiheuttaja selviää ihotesteissä tai verikokeilla.

Lääkäri voi määrätä oireisiin tehokkaampia lääkkeitä. Samalla voidaan miettiä mahdollista siedätyshoitoa, joka lisää sietokykyä allergian aiheuttajaa vastaan. Siitepölyallergiassa siedätys kestää kolme vuotta, ja se annetaan aiheuttajan mukaan pistoksina, tabletteina tai kielen­alusliuoksena.

Lue myös: Anne oli niin herkkä siitepölylle, että joutui allergiakohtauksen takia sairaalaan – lopulta sai apua oireisiin siedätyshoidosta

Asiantuntijana korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Kimmo Väyrynen. Lähteenä käytetty myös Duodecimin artikkelia siitepölyallergiasta.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 8/2020. Juttua täydennetty verkkoa varten.