Aikuisten ruoka-allergiat ovat usein ristiallergioita: Näin allerginenkin voi syödä omenaa

Kun puusta poimittu omena kutittaa suuta mutta sose sopii, kyse on ristiallergiasta. Ristiallergiat ovat aikuisten tavallisimpia ruoka-allergioita. Muita on onneksi vähän.

Ruoka-allergiat voivat herättää kysymyksiä. Moni muistaa, kuinka vielä jonkin aikaa sitten aikuiset varoivat maistamastakaan ruokia, joista olivat joskus lapsena saaneet allergisia oireita. Kuinka ruoka-aineallergioihin suhtaudutaan nyt? Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Hilkka Viitanen, HYKS Iho- ja allergiasairaalasta kertoo.

1. Mitkä ruoka-allergiat ovat aikuisilla yleisimpiä?

Useimmiten ruoka-allergia puhkeaa lapsuudessa, ja lapsi saa oireita tavallisimmin seuraavista ruoka-aineista: maito, kananmuna, vehnä, pähkinät, soija, kala ja äyriäiset.

Maito-, kananmuna- ja vehnäallergia menevät tyypillisesti ohi kouluiässä, mutta pähkinä-, kala- ja äyriäisallergia voivat jäädä aikuisuuteen.

Allergia voi puhjeta myös aikuisena, mutta se ei ole kovin tavallista.

Lue myös: Anne oli niin herkkä siitepölylle, että joutui allergiakohtauksen takia sairaalaan – lopulta sai apua oireisiin siedätyshoidosta

2. Aiheuttavatko ruoka-allergiat vatsavaivoja?

Ruoka-allergia voi tuntua iholla, limakalvoilla, hengitysteissä ja suolistossa. Jos ruoasta tulee pelkkiä vatsavaivoja, syy niihin on hyvin suurella todennäköisyydellä jokin muu kuin allergia.

Satunnaiset kutinat tai vatsan kipristelyt eivät ole allergiaa. Allergiassa oireet tulevat toistuvasti aina, kun syö allergian aiheuttajaa, ja ne tulevat nopeasti ruoka-aineen nauttimisen jälkeen.

3. Onko se allergiaa, jos saa oireita viljoista ja maidosta?

Laktoosi-intoleranssissa, keliakiassa ja ärtyvän suolen oireyhtymässä ihminen saa oireita ruoasta, mutta hän ei ole niille allerginen. Ne eivät ole allergiaa, sillä ruoka-allergian taustalla on aina immunologinen reaktio, jota voidaan selvittää iho­pistokokeilla tai IgE-vasta-aineita mittaavilla verikokeilla.

Ruoka-aineallergiassa oireiden aiheuttaja on jokin ruuan sisältämä proteiini. Laktoosi-intoleranssissa se on maitosokeri ja keliakiassa viljan gluteeni. Ärtyvän suolen oireyhtymän taustaa ei täysin tunneta, mutta jotkut hyötyvät fodmap-hiilihydraattien välttämisestä. Toisin kuin nämä, allergia voi vakavimmillaan uhata henkeä.

Lue myös: Turvottaako, kärsitkö ilmavaivoista? Selvitä syy herkän vatsan vaivoihin

4. Voiko oireiden aiheuttajan testata itse?

Laktoosi-intoleranssia voi testata, kun välttää jonkin aikaa laktoosia sisältäviä tuotteita ja palauttaa ne sitten takaisin ruokavalioon ja katsoo, saako oireita.

Ärtyvän suolen oireyhtymää voi koettaa hoitaa ruokavaliolla, jossa ensin karsitaan laajalti tiettyjä hiilihydraatteja ja palautetaan ne vähitellen ja yksitellen takaisin.

Kun epäily keliakiasta herää, verestä tutkitaan keliakiavasta-aineet.

Jotkut saavat oireita gluteenista ilman, että he sairastavat keliakiaa. Tätä gluteeni­herkkyyttä ei voi selvittää testillä.

Lue myös: Gluteeniton ruokavalio voi aiheuttaa puutostiloja, jos ei ole tarkkana – ota nämä asiat huomioon, kun karsit gluteenin ruokavaliostasi

5. Koska on viisasta hakeutua allergiatesteihin?

Jos oireet ovat lieviä, kuten suun, huulten ja kurkun kutinaa ja lievää turvotusta, testejä ei välttämättä tarvita.

Vakavassa reaktiossa oireita tulee useiden eri elinten alueelta. Oireet voivat ­olla merkki anafylaksiasta. Se on äkillinen, hengenvaarallinen yleisreaktio, jonka aiheuttaja tulee aina pyrkiä selvittämään. Pähkinät ovat tavallisimpia anafylaksian aiheuttajia.

Lue myös Seura.fi: Voiko nuha ollakin allergiaa? Näin 10 kysymykseen allergiasta vastaa erikoislääkäri

6. Voiko testissä positiivisen tuloksen antanutta ruokaa syödä edes murusen?

Pelkän testituloksen perusteella ei tarvitse rajoittaa syömisiä, vaan oireiden. Ihminen voi sietää hyvinkin ruoka-ainetta, jolle hän on allergisoitunut. Testi voi kuvata aiempaa herkistymistä eli näyttää mahdollisen lapsuuden allergian.

Ketään ei testata testaamisen ilosta. Testiin pitää jokin syy eli ennen sitä pitää olla saanut ruoka-aineesta oireita.

7. Uskaltaako aikuisena syödä ruokaa, josta on lapsena saanut oireita?

Jos lapsena on saanut ruoasta lieviä oireita, sitä voi maistaa. Kokeilu kannattaa aloittaa varovasti ja ottaa alkuun ruokaa vain huulien väliin.

Mutta jos oireet olleet vakavia, ruoka-ainetta ei kannata mennä kokeilemaan omin päin. Aikuisella allergiaoireita aiheut­tavien ruoka-aineiden lista on lyhyt ­eikä yhden tai kahden ruoka-aineen poistaminen juuri kavenna ruokavaliota.

Ruoka-allergian siedätyshoito on ­vasta kokeellista. Aikuisille sitä on annettu vain, jos on saanut vaikeita allergisia ­reaktioita sellaisesta ruoka-aineesta, ­jota on vaikea välttää.

8. Olisiko allergikon hyvä välttää joitain ruokia?

Varmuuden vuoksi välttäminen ei kannata, sillä se voi päinvastoin hankaloittaa tilannetta ja heikentää sietokykyä allergian aiheuttajaa kohtaan. Lievissä allergioissa kannattaa vahvistaa ja ylläpitää sietokykyä nauttimalla pieniä määriä oireiden aiheuttajaa.

Jotkut ihmiset välttelevät allergian pelossa lisä- ja väriaineita sisältäviä ruokia. Ne eivät aiheuta allergiaa, sillä allergian aiheuttaja on proteiini. Poikkeuksena on E120, karmiinina tunnettu väriaine, joka valmistetaan kirvoista. Se aiheuttaa allergiaa hyvin harvoille.

9. Jos saa oireita keväällä omenasta, voiko sitä syödä talvella?

Kyse on ristiallergiasta, jossa elimistö tunnistaa samantapaiset, allergiaa ai­heuttavat proteiinit samoiksi. Ristiallergiat ovat tavallisin syy siihen, että aikuinen saa oireita ruoasta. Ne ovat yleisiä, sillä Suomessa hyvin moni on herkistynyt koivulle.

Kun koivuallergikko syö vaikka omenaa tai porkkanaa, suun limakalvo luulee sitä koivun siitepölyksi ja elimistö laukaisee allergiaoireet.

Tätä ei tapahdu siitepölykauden ulkopuolella, jolloin ihminen voi syödä omenia huoletta. Tosin ristiallergia ei ole vakava, ainoastaan kiusallinen, ja se hoituu antihistamiinilla. Moni myös sietää omenaa kypsennettynä, sillä kypsentäminen hajottaa reaktion aiheuttavat valkuais­aineet.

Lue myös: Piinaako siitepölyallergia? 10 vinkkiä oireiden selättämiseen

10. Voivatko ruoka-allergiat olla kuviteltuja?

Jokaisella meillä on ruoka-aineita, joiden syöminen ei sovi: tulee ilmavaivoja tai vatsassa alkaa tuntua oudolta. Syy oireisiin ei tällöin välttämättä ole allergia, vaan se voi olla nosebo-ilmiössä. Nosebolla tarkoitetaan sitä, että ihmiselle aiheutuu haittaa asioista, jotka hän kokee itselleen haitallisina.

Ennen kuin alkaa karsia ruoka-aineita, pitää selvittää testeillä, onko allergia todellinen. Joskus ihmiselle voi olla puhjennut vaikka nokkosrokko, jonka oireet hän liittää ruokaan ja alkaa välttää tätä. Nokkosrokko ei tällä parane, mutta ruokavalio voi köyhtyä.

+ Voiko flunssa ­laukaista ruoka-allergiaoireet?

Jos flunssassa lähtee liikkeelle ja rasittaa itseään reippaasti, vehnäallergikko voi oireilla. Kyse on harvinaisesta ruoka-allergian muodosta, rasitusruoka-anafylaksiasta, jossa rasitus laukaisee oireet noin neljän tunnin kuluttua rasituksesta. Oireet tulevat vain, jos ihminen syö vehnää ja rasittaa itseään fyysisesti neljän tunnin sisällä.

Rasitusruoka-anafylaksia on harvinainen, mutta vaarallinen. Rasitus vaikuttaa suoliston läpäisevyyteen, ja ruoka-aineet pääsevät nopeammin verenkiertoon.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 18/20.

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Aikuisten ruoka-allergiat ovat usein ristiallergioita: Näin allerginenkin voi syödä omenaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X