Ylioppilasjuhlat: Juhlan kulku

Vaikka valtaosa ylioppilaista valmistuu keväällä, uusi tutkintomuoto antaa mahdollisuuden päättää lukio-opinnot myös syksyllä. Siten lakkiaisjuhlia voi nykyisin viettää yhtä hyvin joulu- kuin toukokuussa.

Kaikki tahtovat nähdä sen hetken, jolloin tuoreet ylioppilaat painavat valkolakin päähänsä. Koska tilat ovat rajalliset, etusija annetaan ylioppilaiden vanhemmille ja lähisukulaisille. Muut voivat odotella kukitusta pihamaalla.

Ylioppilaan kotiin saa juhlapäivänä periaatteessa pistäytyä ilman erillistä kutsua. Tuttaville ja sukulaisille voi silti postitta kutsun, josta käy ilmi, mihin kellonaikaan (esim. klo 14–18) pöytä on koreana.

Maljakot täyttyvät ruusuista

Talon kaikki kukkamaljakot on syytä ottaa esiin jo ennen vieraiden saapumista. Niille löytyy varmasti käyttöä.

Juhlan luonteeseen kuuluu, että ihmiset tulevat, ojentavat ruusunsa, juovat kahvit ja kiiruhtavat ehkä seuraaville kekkereille. Tarjoilu tapahtuu siis noutopöydästä.

Lakkiaiset ovat leppoisa juhla, mutta ilman puheita ei selvitä tästäkään päivästä. Kun vieraita on koossa sopiva joukko, joko kummi, toinen vanhemmista tai joku sukulaisista muistelee sankarin koulutien alkutaivalta tai muuta merkittävää etappia elämässä. Päätteeksi hän pyytää läsnäolijoita kohottamaan maljan ylioppilaalle.

Keskustelu

”Ylioppilaan kotiin saa juhlapäivänä periaatteessa pistäytyä ilman erillistä kutsua.” No ei kai sentään?

No ilman muuta. Hyvä että on edes yksi juhla joka on kontrolloimaton ja yllätyksiä täynnä!

Moukkamaista tulla juhliin ilman kutsua. Tietenkin odotetaan kutsua! Se tulee kutsukortilla, tekstiviestillä tai puhelinsoitolla. Jos kutsua ei tule, on vierasporukka valittu ”ihan lähipiiristä vain” tai sitten ”kaveripiiristä vain” tai sitten niistä jotka ”aidostio ovat perheen kanssa tekemisissä muutenkin”. Nykyään ei enää ole tarpeen kaivaa sukulaisia ja kummeja naftaliinista juhlimaan, jos ei ole pidetty yhteyttä vuosiin. Skoolaa silloin kotonasi ja osta yo-lahjaksi varaamallasi rahalla itsellesi risteily vaikka Tukholmaan. Lapselle on sama tuletko vai et, jos olet vain vanhempien tuttu tai vauvana viimeksi tavannut. Tilanne on kiusallinen kaikille! Oletko todella tervetullut, jos sinulle ei ole edes mainittu asiasta ja annettu kellon aikaa milloin voi tulla? Menetkö omatoimisesti mihin kellon aikaan vain? Haloo, menetkö aamupäivällä tai päivällä, kun perheellä on kaikki vielä kesken vai menetkö silloin kun kotiväki on jo heittänyt korkkarit nurkkaan ja nostanut jalat seinää vasten ja korkannut viinin. Kyllä sinut kutsutaan ihan varmasti ja kerrotaan kellonaika! Odota kutsua äläkä loukkaannu, jos et sitä saa. Silloin kuin ei ollut puhelimia ja posti kulki viikkoja, niin on voitu käyttäytyä niin alkeellisesti ja pompsahtaa yo-juhliin. Nykyään kaikkien perheiden juhlat eivät ole suuriin pitoihin verrattavia. Urpointa on se, että itse tyrkyttää itseään juhliin. Entäs sitten se, että pyllähtää paikalle ja perheessä onkin reputettu tai lukiota käydään 4 vuotta tai kirjoitetaan vasta syksyllä. Kyllä siinä on hauskuus kaukana, kun kymmenille soittelijoille selitellään miksi tänä keväänä ei juhlita. Koska yo-juhlat ovat iloinen sukujuhla ja siihen kuuluu juhlintaa porukassa, on parasta odottaa kutsua, kyllä se tulee, jos perhe on niin suunnitellut, ellei sitten juhli minipiirissä.
Meille ei ole tärkeää lapsen saamat lahjat. Hän on jo ajanut ajokortin, matkustanut ympäri maailmaa, saanut pesämunaa asuntoa varten eikä arvosta materiaalia. Meillä juhlitaan suvussa kulkeneiden reseptien pohjalta tehdyllä runsaalla tarjoilulla ja kauniilla, juhliin valmistautuneella kodilla. Meille olet tervetullut, mutta vain kutsusta!

Meilläpäin on tapana laittaa paikallislehteen kutsu, josta ilmenee lakkiaisten aika ja paikka. Paikalle saapuu sitten onnitteluvisiitilleen ne, jotka haluavat.
Lehti-ilmoituksessa on hyvää se, että ei tarvitse arvuutella onko se-ja-se nuori valmistunut ylioppilaaksi vai ei ja kutsutuksitulemisesta epävarmat voivat halutessaan tämän kutsun turvin tulla onnittelemaan. Toisaalta tarjottavien määrän arviointi on tässä tapauksessa vaikeaa, helpointa se on silloin kun lähettää täsmälliset kutsut toivotuille vieraille. Useinmitenhan lakkiaiset ovat tälläinen iltapäivän non-stop juttu, jossa vieraat tulee ja lähtee omaan tahtiinsa. Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa lakkiaisten järkkäämiseen: perheet, nuoret ja elämäntilanteet ovat kaikki omanlaisiaan.

Ei tarvitse vetää hirveetä haloota ja hernettä nenäänsä jo kotiliesi ilmoittaa että kuka vain voi tulla juhliin. Tapansa kaikilla ja eri puolilla Suomea on erilaiset käytänteet.

Jos nyt halutaan viilata pilkkua, niin etiketin mukaan ylioppilasjuhliin ei kuuluisi kutsua erikseen kutsulla vaan kaikki jotka kokevat, että haluavat ylioppilasta onnitella ovat tervetulleita.

Jos siis lopetettaisiin järmäys ja nautittaisiin kesästä ja pian koittavista juhlista! 🙂

Mielestäni on hienoa, että uutta ylioppilasta voi käydä onnittelemassa ilman kutsua. Asumaan ei toki tarvitse jäädä. Vallan hyvin voi käydä vain ovella ja esittää onnittelut, ojentaa ruusun ja jopa lahjashekin, jota vastaan tuskin isällä ja äidillä ei ole mitään vastaan. Uskon, että päivän päähenkilö, tuore ylioppilas ilahtuu ja voi jälkeen päin muistella hyvällä niitä kaikkia juhlapäiväänsä muistaneita.

Me laitettiin sanomalehteen ns. yleinen kutsu, jossa siis kutsutaan sukulaiset ystävät ja tuttavat. Siis jokainen joka omasta mielestään joihinkin noista kategorioista kuuluu, niin on tervetullut juhlimaan kanssamme ja onnittelemaan ylioppilasta.

Kommentoi juttua: Ylioppilasjuhlat: Juhlan kulku

Vastaa käyttäjälle No ei Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X