Perinteinen joulumenu

Perinteinen joulumenu kokoaa yhteen juhlapyhien klassisimmat ja suosituimmat ruoat kalapöydän antimista laatikoihin ja marengilla kruunattuun sekahedelmäkiisseliin. Mitä sinun joulupöydässäsi kuuluu aina olla?

Lue myös: Skandinaavinen joulumenu

Maalaispatee maistuu alkupalapöydässä

Maalaispatee on mehevä juhlaherkku, jota voi tarjota pitkinä pyhinä iltapalaksikin. Pistaasipähkinät ja tilkka konjakkia takaavat makuelämyksen.

Näyttävä maalaispatee kerää joulupöydässä kiitoksia. Kuva: Pekka Holmström

Ohje: Maalaispatee

Kalapöytä: silliä, silakkaa ja graavikalaa

Kylmään kalapöytään kuuluvat sillit. Monen suosikki on perinteinen lasimestarin silli, jossa kalan seurana viinietikkakastikkeessa on porkkanaa ja punasipulia, mausteena neilikkaa ja valko- sekä maustepippuria. Tämä ruoka kannattaa tehdä hyvissä ajoin etukäteen. Silli säilyy jääkaapissa hyvänä parikin viikkoa.

Ruodottomasta sillifileestä tehty lasimestarin silli kuuluu joulun kalapöydän klassikoihin. Kuva: Jorma Marstio

Ohje: Perinteinen lasimestarin silli

Perinteiset sinappisilakat tehdään isoäidin ohjeen mukaan. Jos käytät tuoreita silakkafileitä, anna niiden liota pari tuntia etikkaliemessä ja sekoita ne vasta sitten tillin maustamaan sinappimarinadiin. Sinappisilakat saavat makuuntua pari päivää jääkaapissa. Joulupöydässä ne maistuvat ihanilta sellaisenaan, keitettyjen perunoiden kera tai voileivän päällä.

Sinappisilakoiden ohje on peräisin isoäidin vanhasta reseptivihkosta. Kuva: Jonne Räsänen

Ohje: Isoäidin sinappisilakat

Graavikalaa, totta kai! Vaihda perinteinen lohi tänä jouluna taimeneen. Tuoresuolattu eli graavattu taimen saa katajaisen aromin roseepippurin ja tillin lisäksi trendikkäästi giniryypystä. Ihastuttava ginigraavattu taimen maistuu jouluaaton alkuruokapöydässä sellaisenaan.

Tuoresuolattu eli graavattu taimen saa katajaisen aromin giniryypystä. Kuva: Sampo Korhonen

Ohje: Ginigraavattu taimen

Perinteiset joulupöydän laatikot

Mitä olisi jouluateria ilman perinteisiä laatikoita? Porkkanalaatikko, lanttulaatikko, imelletty perunalaatikko ovat ne suosituimmat ja maistuvat itse tehtyinä kaikista parhailta. 

Perinteinen lanttulaatikko saa makua tummasta siirapista ja inkivääristä. Jos pidät miedommasta lantun mausta, korvaa kolmannes lantusta jauhoisella perunalla.

Perinteinen lanttulaatikko kuuluu joulupöytään. Tumma siirappi ja inkivääri ovat sen maun salaisuus. Kuva: Jorma Marstio

Ohje: Perinteinen lanttulaatikko

Perinteinen porkkanalaatikko tehdään täysmaitoon ja ripaus muskottia kruunaa klassikon. Täydellinen herkku valmistuu, kun lisäät laatikon pinnalle mantelijauhetta ja voinokareita.

Porkkanalaatikon pinnan kruunaa voinokareet ja mantelijauhe. Kuva: Jorma Marstio

Ohje: Perinteinen porkkanalaatikko

Imelletty perunalaatikko on klassikko, joka vaatii onnistuakseen aikaa ja juuri oikean lämpötilan. Tällä ohjeella onnistut!

Ei joulua ilman perinteistä perunalaatikkoa. Kuva: Jorma Marstio

Ohje: Perinteinen imelletty perunalaatikko

Kinkkua, tottakai!

Kinkku on joulupöydän kunkku, kuuluu sanonta ja pitää täysin paikkansa. Appelsiini-vaahterasiirappiglaseeraus tekee makuelämyksestä täydellisen. Ja miten se joulukinkun paistaminen menikään? Reseptistä löydät takuuvarmat ohjeet.

Joulukinkun makeantahmea pinta syntyy appelsiini-vaahterasiirappiglaseerauksesta. Kuva: Pekka Holmström

Ohje: Kinkun paisto: Appelsiini-vaahterasiirappiglaseerattu joulukinkku

Jälkkäriksi sekahedelmäkiisseliä

Jouluateria on hyvä päättää klassikkoon. Tässä ohjeessa sekahedelmäkiisseli hummutetaan paahdetulla marengilla.

Marenkihuntu tekee perinteisestä sekahedelmäkiisselistä juhlavan. Kuva: Sampo Korhonen

Ohje: Sekahedelmäkiisseliä ja poltettua marenkia 

Hiukan myöhemmin keitetään vielä glögit. Westerbyn omenainen glögi sekoitetaan omenamehusta, johon makua antavat kaneli ja tähtianis.

Tämä omenainen glögiresepti on peräisin Westerby Gårdin tilalta. Westerbyn papan glögi sekoitetaan oman puutarhan omenamehusta. Makua omenaiseen glögiin antavat kaneli ja tähtianis. Kuva: Kristiina Kurronen

Ohje: Westerbyn omenainen glögi

Artikkeli on päivitetty 9.10.2019